keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Kevättä kohti

Omista kiireistäni johtuen en ole ehtinyt viime aikoina paneutua laivahommiin kuin ajatustasolla ja lyhyinä vapaahetkinäkin vain muiden edesottamuksia seuraamalla. Vaikka itsellä onkin tällaisia kiusallisia hidasteita niin on kuitenkin ollut ilo huomata eri tahojen Facebook-päivityksistä selkeä talven taittuminen, kevään väistämätön lähestyminen ja laivaväen herääminen. Kun muuta kerrottavaa Tähtilaivueen tapahtumista ei tällä erää ole, niin ajattelin ilahduttaa myös Teitä seuraavilla linkeillä. S/s Punkaharjun sivuilta kannattaa bongata katsottavaksi ainakin hieno mainosvideo ja m/aux Jan Mayenin puolestaan valokuvat Viaporin telakalla talven aikana tehdystä remontista.





keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Hiihtoloma Tähdellä

Etelä-Suomen hiihtoloma ajoittui tänäkin vuonna aivan helmikuun loppuun ja silloin - aiemmin kuin koskaan - avattiin vuoden 2017 veneilykausi Tähtilaivueessa. Lomabudjettiin ja ammatistani johtuvaan hotellimajoituksien yliannostukseen vedoten, sain miehistömme suostuteltua pariksi yöksi "veneilemään" Imatralle, vaikka olosuhteet eivät normaaleihin veneilykeleihin verrattuna olleetkaan kovin otollisia.

Päivää ennen jälkijoukkojen saapumista menin tekemään vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän jakotukkeihin uudet kuulaventtiileillä varustetut yhteet, ahterihytin ja wc:n lämmitysputkien lähdölle ja paluulle. Aina pitää nimittäin tehdä jotakin "hyödyllistä". Radiaattoreiden eli varsinaisten hyttikohtaisten pattereiden puuttumisen vuoksi tätä kiertoa ei tosin vielä tähänkään hätään saataisi käyttöön. Mutta kun lämmitysjärjestelmän nestekierto oli kuitenkin täytettävä, jo viime syksynä havaitun vajauksen vuoksi, kannatti homma tehdä nyt samalla kertaa. Remonttia varten jo puoli vuotta sitten valmiiksi ostetut putkitarvikkeet osoittautuivat luonnollisesti heti vääränlaisiksi, joten urakka valmistui vasta iltapäivällä paikalliseen K-Rautaan suoritetun ja harmillisen kalliiksi tulleen vierailun jälkeen. Yksi liitos piti myös aukaista uudemman kerran ennen kuin tarvittava tiiveys saavutettiin.


Seuraavaksi yöksi poistuin alukselta muihin puuhiin, jättäen kamiinan ja yhden sähkökäyttöisen lämpöpuhaltimen huolehtimaan lämmityksestä. Palatessani seuraavana päivänä asiaan, oli sisälämpötila noussut konehuoneen osalta viiteentoista ja asuinhyttien osalta 18 asteeseen, joten kaikki alkoikin olla valmista miehistön illalla tapahtuvaa saapumista silmällä pitäen.

Kytkin seuraavaksi pohjakaivon käyttövesiputket takaisin paikoilleen sekä aukaisin pohjaventtiilin ja laitoin käyttövesipumpun pyörimään. Totutusta poiketen mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Ei vaikka kuinka auoin hanoja ja letkuliitoksia, sekä ilmasin järjestelmää. Toista tuntia meni sen jälkeen rassatessa ja ihmetellessä, mikä oikein oli vialla? Lopulta ymmärsin vasta pari vuotta sitten hankitun, painekytkimellä varustetun, Jabsco Par-Max 4 -vesipumpun hangoittelevan vastaan oikein kunnolla. Self-priming, eli itsestään tapahtuva ilmaus ei jostakin syystä toiminut. Vasta kun pumppuun liitettävät kaksi vesiputkea oli lopulta irroitettu, oli helppo havaita koko laitteen tehottomuus. Ei painetta, eikä liioin myökään imua, tuntunut nimeksikään.

Tässä kuvassa näkyvät kamiinan vieressä väärinpäin oleva painevesipumppu ja sen oikealla puolella, osaksi letkujen takana, jakotukkien yläosassa, uudet yhteet ahterihytin lämmitykselle.
Seuraavaksi aukaisinkin pumpun pumppuyksikön, josta ei tietenkään löytynyt minkäänlaista roskaa eikä muutakaan konkreettista vikaa. Siinä kojetta purkaessa muistui kuitenkin mieleeni menneen kesän loppupuolella ilmenneet "seisokkien jälkeiset ilmavaivat" (kaksimielisyys kunniaan!), joita olin muutamaan kertaan joutunut hoitamaan käyttövesiputkia ilmaamalla. Siitä ajatus kulki pian heinäkuussa Loviisassa sattuneeseen kömmähdykseen, jolloin olin unohtanut viikon laiturissa olon ajaksi vesipumpun päälle, mutta luonnollisesti kuitenkin sulkenut pohjaventtiilin. Tästä oli seurauksena tietenkin se, että pumppu kävi vajaan viikon kuivillaan ja sen antama paine laski olennaisesti. Olettamukseni onkin, että nyt korjasimme vain tämän äksidentin loppulaskua. Hotelliyön ostaminen koko miehistölle olisikin ollut seuraavaksi edessä, ellen olisi sattumalta huomannut pumpun toimivan ylösalaisin käännettynä edes jotenkuten. Näin ollen Tähtimiehistön talviloma pääsi lopulta kuitenkin alkamaan odotusten mukaisesti.

Lumet alkoivat sulamaan täkiltä alapuolisen kajuutan lämmetessä. 
Ajohytin yksinkertaiset ikkunat kitkivät lämmitettäessä kovasti kosteutta. Laitoin kuitenkin etukajuutasta sinne johtavien portaiden yläpäähän paksun viltin pitämään lämmintä alhaalla. Näin lämpötila saatiin pysymään etuhytissä Tähden omilla lämmittimillä +18 asteessa ja kosteus sillalla, pysyi edes jollakin tavalla aisoissa.

Yllättävän vähillä kosteuden kitkemisillä me selvisimme esimerkiksi kannenalaisten hyttien yksinkertaisista ikkunoista huolimatta, vaikka heti ensimmäisenä yönä ulkolämpötila pyöri kuudessa pakkasasteessa. Patterilla vielä varustamaton takatäkin alainen uusi ahterihyttikin saatiin suorastaan kuumaksi sähköpuhaltimen avulla, joten aamulla olikin ilo kuulla mäkeä laskemaan valmistautuvan miehistön puhuvan, kuinka hyvin Tähdellä aina nukuttaa.

Mukavasti menneen ja liikunnallisen talvilomapäivän jonkinlaisena kruununa, voisi tähän väliin mainita kaksi tapahtumaa. Nimittäin kaikkien aikojen parhaan pizzan syöminen ja tottakai, saunominen. Ensimmäinen niistä tapahtui hiukan syrjässä Imatran keskustasta sijaitsevan erinomaisen Pizzeria Bella Napolin tiloissa ja toinen tietenkin Tähdellä.


Illalla tapahtunutta saunomista säesti jo totutusti veneilyyn kuuluvat pienet haasteet, sillä kamiinan erillisestä säiliöstä loppui sen aikana, yli 50:nen tunnin kovan lämmittämisen jälkeen, polttoaine. Laiturin pienistä sulakkeista ja köykäisestä jatkoroikasta johtuen en ollut lämpöpuhaltimen ja 12V-akkulaturin lisäksi tohtinut laittaa myös lämminvesivaraajaa verkkovirtaan, joten se oli nyt sähkölämmittimen sammuttamisen jälkeen otettava käyttöön hätäratkaisuksi. Samalla täytin hikisenä ja pyyhkeeseen verhoutuneena myös kamiinan säiliötä, koneen polttoainesäiliöstä valuttamallani dieselillä, jotta saisin lämmityksen takaisin päälle mahdollisimman nopeasti. Vaikka olin pakotettu kesken saunareissun suorittamaan tämän urakan, niin positiivisena näkökohtana pidän kuitenkin sitä, että naftan katkun sai vielä ennen nukkumaanmenoa pestyä saunassa huolellisesti pois käsistä.

Yksi muistikirjamerkintäkin tästä urakasta tehtiin. Nimittäin huomasin talviseisonnan aikana koneen polttoainesäiliöiden pohjalle kertyneen runsaasti likaa. Vaikka olen koittanut talvikaikaan pitää säiliöt mahdollisimman täysinä ja tyhjentänyt sekä huuhdellutkin ne kertaalleen pari vuotta takaperin, tuli ruosteensekaista polttoainetta ja ruosteen värisiä likahippuja runsaasti säiliön pohjassa olevasta vedenerotushanasta. Asiaan lienee syytä palata kesän koittaessa.


Tähti oli vielä tukevasti kiinni jäissä, vaikka liikkuikin omassa "kolossaan" hiukan.

Tätä kuvaa katsoessa varmaan ymmärrätte, minkälaisia kevätpuuhia olin Tähdellä suunnittelemassa. Vahingon on aiheuttanut satamaan puhaltamaan pääsevä pohjoistuuli.



Virtaavan veden takia jäät laivojen ympärillä pysyvat Niskalammilla kovillakin pakkasilla ohuina. Kouriintuntuva esimerkki siitä saatiin valokuvausreissulla, jonka lopuksi jää petti altani. Vaikka tunnustelin koko ajan jään paksuutta kävellessäni niin silti paluumatkalla, vain parin metrin päässä Tähden keulasta, vajosin rintaani myöten jäihin. Takaisin jään päällä olin varmasti jo parissa sekunnissa, mutta kamppeethan siinä kastuivat.
Toisen yön Tähdellä vietettyämme, oli edessä ilman pumppaaminen pohjakaivoon sekä kotiin huoltoon vietävän vesipumpun irroittaminen ja kaikki muukin talvisäilytykseen liittyvä askartelu. Ne hoidettuamme, saatoimme taas jättää laivamme turvallisesti talvisen Saimaan huomaan. Pakko todeta, että olosuhteista - esimerkiksi pienestä vedon tunteesta, kondensiosta sekä jään liikkeistä ja ajoittaisesta voimakkaasta veden virtauksesta Vuokseen aiheutuneista äänistä - huolimatta talviloma Tähdellä ylitti kaikki odotukset. Miehistö pääsi pois kotoa lomailemaan ja reippailemaan. ja minä sain vielä sen lisäksi puuhailla Tähdellä sekä suunnitella kaikkea tulevaa.

Ja kuten varmasti näistä viimeisistä kuvista huomaatte, Saimaan rauhaisat rantamaisemat ovat todella sadunomaisia tällaisina utuisina talvipäivinä!

Moto kävi ahkeroimassa Niskalammin satamassa toisen lomapäivämme iltana.