maanantai 16. tammikuuta 2017

Toinen Tähti

Joskus tuntuu siltä, että tämän blogin kirjoittaminen johtaa miehistöämme aivan itsestään seikkailusta toiseen. Aina "seikkailun" ei myöskään tarvitse tapahtua varsinaisesti edes Tähdellä, vaan se voi muuntua vaikkapa tutkimusmatkaksi laiva- tai merikirjallisuuteen tai jonkin, esimerkiksi Tähden Wickström-moottorin historian selvittelyksi internetin ihmeellisessä maailmassa.

Tällä kertaa mielenkuohuntaa aiheuttaneen tapahtumaketjun aloitti minulle tahtilaiva@gmail.com sähköpostiosoitteeseen lähetetty valokuva ja viesti. Avatessani muutaman päivän tauon jälkeen postilaatikkoamme siellä oli nimittäin Herra Tuhkasen lähettämä kysely Kainuun Merellä Oulujärvellä joskus 1900 luvun alkupuolella seilanneesta Tähti nimisestä aluksesta ja siitä, olisiko se juuri samainen alus, joka meidän komennossamme liikkuu nyt Saimaalla? Sikäli olettamus oli hyvin todennäköinen, että kyllähän meidänkin Tähti on Oulujärven aaltoja joskus halkonut. Tosin meitä edeltäneen omistajan toimesta vasta vuosina 2005-2013. Sikälikin tämä toinen Tähti liittyy meidän laivaamme, että tiedän sen nimen osaltaan vaikuttaneen meidänkin aluksemme Oulujärvelle tullessaan saamaan uuteen nimeen.

Todennäköisesti vuodelta 1911 oleva kuva s/s Tähdestä Oulujärven Hövelölahdella. Klikkaamalla kuvaa sen pitäisi aueta uuteen ikkunaan. Silloin kuvan päälle tulevat, eri juttuihin linkkeinä toimivat tunnisteet eivät haittaa sen ihailua.

Vastaus sähköpostin kysymykseen oli kuitenkin kielteinen. Eli kyseessä ei ole sama alus, vaan jo vanhempi 1910-luvun loppupuolella sielläpäin operoinut paatti. Joka tapauksessa innostuin kuitenkin yläpuolisesta, todennäköisesti vuodelta 1911 olevasta, kuvasta ja siinä näkyvästä Oulunjärven Paltaniemen Hövelönlahdella kuvatusta Tähti -aluksesta sen verran paljon, että kaivoin kiireen vilkkaa esille yhden suosikkilaivakirjoistani, Jussi Kivisen Höyryä Kainuun vesillä. Se tarjoilee hurjan tietomäärän Kainuun 140 vuotisesta höyrylaivahistoriasta ja se olisi varmasti myös juuri se opus, joka tämänkin arvoituksen ratkaisisi. Tässä myös Herra Tuhkasen kuvan oheen liittämä viesti:


"Tässä perhealbumini vanhassa kuvassa on sukua (Rechardteja) Hövelön pihalla, Hövelönlahden laivalaiturin matkustajien odotuspenkillä. Taustalla näkyy matkustajalaiva Tähti.
Näyttää kylki- ja parraslinjoiltaan samanlaiselta kuin blogissasi esiintyvä m/s Tähti. Ylärakenne on tietysti matkustajakäyttöön tehty ja höyrykoneen piippu on komean korkea.
Osaatko kertoa Tähti-paatin vaiheista 1910- (ja 1920) luvulla?"

Kuten arvelinkin, Höyryä Kainuun vesillä tarjosi vastauksen kysymykseen. Laitan tähän Teillekin nähtäväksi samaiset kuvakaappaukset kirjasta, jotka lähetin vastaukseksi Herra Tuhkaselle.





Juttua lukiessa minulle varsin pian selvisi, että sähköpostiin lähetetty perhealbumin kuva on julkisesti ennestään tuntematon otos Oulujärvellä 1900 luvun alkupuoliskolla liikkuneesta s/s Tähdestä. Se jos joku sai kierrokset päänupissa nousemaan ja niinpä esitinkin seuraavaksi kysymyksen saisiko sen laittaa esille Tähtilaiva-blogiini, jotta muutkin historiasta ja varsinkin vesiliikenteen historiasta innostuneet pääsisisvät sitä halutessaan ihailemaan? Tässä Herra Tuhkasen ystävällinen vastaus:

"Voit julkaista kuvan. Kuva lienee vuodelta 1911. Mutta voi olla edelliseltäkin kesältä. Päätelmä perustuu pihapuuhun nojaavan Maria Rechardtin kesäasuun, joka on sama eräissä muissa vuoden 1911 kuvissa. Muut henkilöt ovat Marian lähisukulaisia. Maria oli kirkkoherra Fredric Rechardtin tytär Paltaniemen pappilasta. Hänen isosiskonsa Martta kihlautui taidemaalari Toivo Gideon Tuhkasen kanssa kesällä 1909. Valokuva on T.G:n ottama. Pariskunta osti Hövelön Eino Leinon veljeltä myöhemmin kesäpaikakseen, ja muutti sinne Helsingistä jatkosodan melskeistä eläkevuosia viettämään. Mutta se on toinen juttu."

Siinäpä sitä on historian siipien havinaa kerrakseen. Tässä muutamia linkkejä Paltaniemen Hövelönlahteen, Hövelön taloon ja Eino Leinoon.

http://www.reijoheikkinen.fi/hovelo-kulttuurin-mahtitalo-hovelolahden-rannalla/

https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kuvagalleria/lapsuuskoti-hovelo/

https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/paltaniemi-synnyinseutu/

Niiden jälkeen palataan kuitenkin vielä hetkiseksi takaisin s/s Tähteen ja siihen, että sen historia jatkuu vielä tuuripaattina Oulun seudulla vaikka nimi muuttuukin toiseksi..




Kuten huomaatte niin varsin mielenkiintoinen historia on tälläkin Tähdellä.

Tämän mukavan historiatuokion päätteeksi sain vielä yhden sähköpostin ja kuvan Herra Tuhkaselta. Tässäpä vielä nekin tutkittaviksi:

"Vielä jälkimaininta. 
Tähti-höyryn aikoihin - 1910-luvulla - isovanhemmillani oli kesäpaikka Koutaniemen Heiniojalla. Sinne he kulkivat Paltaniemeltä joki salmen yli soutaen ja Koutaniemen toiseen laitaan patikoiden (isä-Kalevi tietää kulkeneensa tuon taipaleen isoisän tuohikontissa keikkuen), tai pienellä Utu-purrella seilaten. Sen kauniin, mutta Ärjän maininkiin kovin matalan keulalinjan pilasi (jo kuvassakin näkyvä) kyläsepän pellistä tekemä lisäparras. Tässä kuvassa on etummaisena himopurjehtija Emil Rechardt ja Utu-puressa sen jäljessä Martta Rechardt (ed. pikkusisko, isoäitini) ja joku tuttava. Paltaniemen törmän kupeessa 1909. Kuvan on ottanut T.G.Tuhkanen. Samana kesänä pidettiin Oulujärvellä ensimmäiset purjehduskisat. Olisi kiinnostavaa tietää osallistujalista.
 - P-seuran perustamiseen viittaa hauskasti Höyryä kirjassa siteerattu 'Edistyksen mies': "...Sitä paitsi olisi Tähti laiwa ollut aiwan wälttämätöin kaikille kaupunkin walituille huwiseurueille, elämänhaluiselle turistiwäelle, metsästysseurueille, perustettawalle pursi klubille y.m. y.m. "

Jos jollakin on vielä tietoa näistä Oulujärven ensimmäisistä vuonna 1909 järjestetyistä purjehduskisoista niin kertoisitteko niistä meillekin? Näin tämä mielenkiintoinen historiaseikkailu saisi jatkoa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.