lauantai 24. joulukuuta 2016

Lotjasaaren mystinen hinaaja



Kyselin edellisessä kirjoituksessani Teiltä tietoja Anttolan Lotjasaaren satamassa majailevasta suuresta mustavalkoisesta hinaajasta. Ja aivan kuten arvelinkin, laivamiesten tietotoimisto otti kysymyksen selvittämishomman heti omakseen ja sainkin monenlaisia vihjeitä ja osin varmaakin tietoa tästä ainakin Atlant ja Siru nimillä kulkeneesta aluksesta. Tähän seuraavaan kirjoitelmaan poimin näistä mielenkiintoisimpia luettavaksenne ja tutkittavaksenne. Jos siis joulustressi ei tunnu millään muulla konstilla helpottavan, eikä kinkku sulavan, niin tässä siihen tarkoitukseen oivallinen apupaketti..











Laitan tähän alkuun vielä uudelleen näitä minun jo lokakuussa Anttolassa ottamia kuvia. Ne siis eivät tarjonneet aluksesta muita tietoja, kuin sen, että joskus se on kulkenut nimellä Atlant. Edes nuo kansirakennelman paapuurin kyljellä roikkuvat pelastusrenkaat teksteineen, eivät aukaisseet ainakaan minulle aluksen mysteeriä. Silläpä päädyinkin kysymään asiaa Teiltä. Seuraavassa olisikin tarjolla tämän "kysymyksen" esille tuomaa ja jo mainostamaani lisämateriaalia, joka mahdollisti salapoliisityön jatkamisen.

Taisinkin ehtiä jo aiemmin kertomaan, että aluksen nimispekulointi toi taannoin käymissäni keskusteluissa esiin myös Mistral nimen, mutta näiden kuvien pohjalta se taitaa nyt joutaa lopullisesti romukoppaan. Seuraavissa otoksissa m/s Mistral nimeä kantava alus on nimittäin kuvattuna Virmutjoella Ruokolahdella vuonna 2011.


Kuten varmaan kuvista huomaatte, ei aluksen rovi, eivätkä varsinkaan kansirakenteet täsmää Anttolan alukseen. Tässä kuvan lisäksi vielä kokonaisuudessaan ystävälliseltä Herra Rapilta saamani viesti:

"Lueskelin taas blogiasi ja minä en ole varma onko tuo Mistral. Mistral oli pitkään Ruokolahdella ja vielä tarkemmin Virmutjoella. Kävin siellä 2011 katsomassa sitä ja liitteenä  kuva siitä. Minusta tuossa ei ole samaa keulaluukkua ainakaan ja kannen yläpuoliset rakenteetkin on muuttuneet. Käsitykseni mukaan tuo Mistral mikä Ruokolahdella oli, on nyttemmin Puumalassa olevalla telakalla.

Tuolla hiukan lisätietoa Mistralista: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=4869.0"


Nämä kuvat lähetti puolestaan Herra Pitkänen, joka kertoi kuvanneensa Mistralin Puumalan Niinisaaren telakalla joskus vuosien 2012-2013 aikana.





Näiden valossa on edelleenkin pysyttävä siinä kannassa, että kyseessä tuskin on sama alus. Itse asiassa tämän kyseisen sähköpostin seurauksena aloin itsekin kaivella varastoistani kuvia Hätinvirran lossin kupeessa sijaitsevasta telakasta. Kuinka ollakaan Tähtilaiva-blogissa syksyllä 2015 otsikolla Kylmäsaari julkaistussa tarinassa olleessa kuvassa näkyikin kyseinen laivavanhus. Klikatkaa edellistä linkkiä ja katsokaa vaikka itse! Kolmantena oikealta heti s/s Halla XVII:n ja m/s Pankakosken jälkeen.

Lopullisen naulan Mistral -nimen arkkuun löi kuitenkin edellisen Rantavajan katosta ja vierailusta Lotjasaareen kertoneen juttuni kommenttikenttään nimimerkillä "Woima 1" jätetty kirjoitus. Lainaan sitä tähän:

"Nyt kun kuvassa näkyy tuon hinaajan entinen nimi venäjäksi, niin tunnistaminen helpottui. Eli tuohan on ex. Atlant. Tullut Kotkasta Saimaalle 2000-luvun taitteessa, ja ainakin noin kymmenen vuotta taaksepäin nimenä oli Siru."

Näin nimiasiassa päästiin taas piirun verran eteenpäin. Sirusta löytyy netistä jotakin materiaaliakin. Ainakin alapuolinen "Matkalla Porvooseen Siru-hinaajalla marraskuulla"-video, jonka puolestaan Risto P. meille iloksemme jakoi. Videolta hiukan kehnonlaisesti näkyvän aluksen partaat, keulan malli ja ajohytin ilme tosin eivät oikein vaikuta oikeanlaisilta. Eli luultavaa siis on, ettei tällä videolla esiinny etsimämme m/s Siru, mutta käykää toki itse tutkimassa tämäkin.



Risto P:n lähettämässä sähköpostissa oli myös tuo alempi linkki m/s Sirusta vuosia sitten maritimeforum.fi -palstalla käytyyn keskusteluun, mutta sekään ei valitettavasti sisältänyt enää ainoatakaan asiaa suuntaan tai toiseen valaisevaa kuvaa.

Seuraava, samaisen Tietomiehen lähettämä YouTube-video, sen sijaan tarjoaa todistusaineistoa Siru (kats. ajohytin katto) nimellä kovin suomalaisissa maisemissa liikkuneesta ja aivan etsimämme kaltaisesta aluksesta oikein roppakaupalla. Vuonna 2011 julkaistun videon liitteenä olevassa tekstissä tämän aluksen kerrotaan olevan rakennettu entisessä Itä-Saksassa ja olevan alkuperäiseltä nimeltään Atlant. Pituus on 27 m ja syväys 2,1 m. Potkurin halkaisija 1,8 metriä. Kone on legendaarinen Maybach MD 325. Kuutiotilavuus 34 litraa ja teho 600hv. Koneesta kerrotaan lisäksi vielä, että se on 6 sylinterinen ja 36 venttiilinen turbodiesel.

Tuostakaan ei tietenkään selviä missä ja milloin alus on tarkalleen ottaen kuvattu, mutta yhdennäköisyys on mielestäni varsin ilmeinen. Vain kansirakenteiden väritys on joiltakin osin muuttunut. Se kuka aluksen nyt omistaa ja mitä käyttöä sille on vastaisuudessa kaavailtu, jää tietenkin edelleenkin hämärän peittoon aivan kuten sekin, kuinka ja milloin se on Suomeen päätynyt? Sen verran löysin kuitenkin vielä Sirusta, että sen nimisen aluksen meriradion kutsutunnus Viestintäviraston vuonna 1.12.2014 julkaisemassa laivaluettelossa on OJ 7078.

Hiukan jää siis vielä tästä asiasta hampaankoloon, mutta jotakin kuitenkin onneksi selvisi. Jatkakoon tästä eteenpäin se joka asiasta "oikeasti" tietää.

Tuossa vielä loppuun nautittavaksi pari lisuketta Maybach MD 325 -moottorista:



Täällä olisi jopa myynnissä vastaava, ja vain 276 tuntia käytetty, mylly hurjalla 15000 euron hinnalla.



Ja ihan lopuksi vielä..

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2017 TEILLE KAIKILLE!

maanantai 19. joulukuuta 2016

Rantavajan kattoremontti ja vierailu Anttolan Lotjasaaressa


Lähtötilanne.

Syksyisten maisemien ihailua vajan katolta.
Otsikon mukainen vaja aivan Tähden laituripaikan vieressä siirtyi hallintaamme jo aiemmin syksyllä tekemiemme laiturikauppojen myötä. Se olikin loistava asia, sillä kaikenlaista pientä rompetta lautatavarasta aina saunapuihin asti on mukava saada säilöttyä paikanpäällä niin sanotusti "työmaan" äärellä. Ainoa pieni, mutta onneksi helposti selätettävä, ongelma tässä "onnenpotkussa" olivat tämän vanhan metsätyökämpän katon ajanoloon haprastuneet pellit. Kuivaa kohtaa sai nimittäin sateella suorastaan hakea vajan sisältä.

Työt käynnissä.





Onneksi "uudet" katemateriaalit kuuluivat kuitenkin kauppaan. Teimme myös heti kaupat sovittuamme Tähtimiehistön kanssa päätöksen, että tämä asia hoidetaan kuntoon samantien tänä syksynä, jottei vaja pääsisi lahoamaan lopullisesti käsiin


Niinpä ajelinkin jo lokakuussa - erään Keski-Suomessa olleen työrupeaman päätteeksi - kaikkien työkalujen ja tarvikkeiden kanssa hieman normaalista poikkeavaa reittiä Anttolan ja Puumalan kautta Imatralle. Kuten edellisestä lauseesta huomaatte, on tämän jutun kirjoittaminen hieman viivästynyt. En kokenut sitä aiemmin kuitenkaan ongelmaksi, sillä ajattelin tällä tavoin jäävän jotakin tarinoitavaa talvikuukausiksikin. Tarttuessani lopulta viikko takaperin kirjoitusurakkaan mieleni kuitenkin muuttui. Mitäpä iloa Teille Tähtilaiva-blogin lukijoille olisi varastorakennuksen kattopeltien vaihtamisesta kertovasta jutusta? Tyydynkin siis tässä yhteydessä vain laittamaan operaatiosta, ja syksyisen kauniista Niskalammin satamasta, muutamia kuvia ihasteltavaksenne.

Tässä samassa yhteydessä oli ajatus lyhyesti mainita myös ekstempore suoritetusta vierailusta Anttolaan. Seuraavien otoksien luulen kuitenkin herättävän keskuudessanne sen verran paljon mielenkiintoa, että ajattelin ottaa ne ikäänkuin jutun pääaiheeksi.



Kuten tosiaan jo kerroin, Niskalammille menoreittini kulki juuri sopivasti Anttolan ohi. Hienoisesta kiireestä huolimatta en yksinkertaisesti millään malttanut olla poikkeamatta taajaman keskustassa sijaitsevaan venesatamaan ja sen viereiseen Lotjasaareen. Jälkimmäisessä minua kiinnosti etenkin käydä katsastamassa tarkemmin tätä kuvissa esiintyvää suurta valkoista hinaajaa, jonka nimestä olen laivamieskolleegion taholta kuullut jo monta erillaista tulkintaa. Atlant, Mistral..?


Aika erikoinen, mutta varmasti toimiva rantautumisluukku aluksen keulassa.
Jos jollakin Teistä arvon lukijat on tarkempaa tietoa tästä aluksesta, sen historiasta, tai mistä tahansa siihen liittyvästä, niin kertoisitteko siitä meille tietämättömillekin? Jos inspiraatio iskee oikein kunnolla, niin tuonne alapuoliseen kommenttikenttään voi asiasta kirjoitella tai sitten laittaa tännepäin sähköpostia osoitteeseen: tahtilaiva@gmail.com niin jaan tietoa kiinnostuneille eteenpäin.





Tässä vielä muutamia muitakin kameran etsimeen etsiytyneitä aluksia. Hienossa kunnossa vaikutti Lotjasaaren satama ylipäätän muutenkin olevan. Syksyisestä ajankohdasta huolimatta liikettäkin havaittiin, kun useat veneilijät laittelivat menopelejään talvehtimiskuntoon.

Vasemmalla m/s Rudolf ja oikealla m/s Jupiter.



Muistankohan oikein, kun kuvittelen näissä kuvissa esiintyvän m/s Jupiterin olleen upoksissa joko menneenä tai sitä edellisenä talvena? Ainakin kunto viittaisi siihen. Harmillisia ja jokaista laivojen ystävää kismittäviä takaiskuja tällaiset.


Aallonmurtajan ulkopuolella vasemmalta oikealle m/s Rudolf, m/s Woima ja m/s Karali.






Vielä visiittini lopuksi löysin Anttolan keskustan satamasta suurikokoisen Toimi II:sen. Vaikka mieli olisi tehnyt, en viitsinyt mennä häiritsemään työntouhussa olevaa miehistöä kysymyksilläni. Liekö syyspuuhat olleet jo mielessä täälläkin?

S/s Toimi II Anttolan satamassa.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Tähden talvehtimiskunnon tarkastus

Talven tulon aikaisesta ajankohdasta huolimatta Tähden talvisäilytykseen liittyvät rutiinit ovat lähteneet pyörimään normaalisti. Kävin nimittäin muutama päivä takaperin jo edellisvuosista totuttuun tapaan Niskalammilla katsastamassa Tähden kunnon, kun kerran Itä-Suomessa päin satuin muilla asioilla liikkumaan.

Ohjelmassa oli tällä kertaa vain pari askaretta. Ulkopuolelta tsekkasin, että kaikki on päällisin puolin kunnossa ja köydet kunnolla kiinni sekä laiturissa että laivassa. Sisäpuolen hommina tein puolestaan tarkistuksen jäätymisen estämiseksi ilmaa täyteen pumpatulle pohjakaivolle. Kolmessa viikossa ilmatasku ei juurikaan ollut vajunut, joten viime kerralla tekemäni pohjaventtiilin akselin tiivistys oli ilmeisen onnistunut.


Puhdistin mielenkiinnosta Tähden katolla olevan aurinkopaneelin lumesta ja katsoin minkälaisen latauksen se saa tällaisena pilvisenä marraskuun päivänä aikaan. Tulos 0,2A ei ollut kovin kummoinen.
Mittailin ennen poislähtöä myös akustojen jännitteet, jotka olivat 12,4V ja 24,5V. Laitoinkin tästä syystä maasähkölaturit lataamaan, jotta kovempien pakkasien koittaessa patteristo olisi varmasti täydessä latingissa. Harmikseni en etsinnöistäni huolimatta kuitenkaan löytänyt viime vuonna latureiden ohjauksessa käyttämääni vuorokausiajastinta mistään. Siihen ohjelmoiduilla 30-45 minuutin päivittäisillä latausjaksoilla akut sai nimittäin pysymään koko talven erinomaisessa latauksessa. Täytyneekin seuraavalla käynnillä viedä Tähdelle uusi ajastin, jotta jatkuva lataus saadaan edes lopputalven ajaksi toteutettua. Asiassa on tietenkin myös se etu, ettei minun silloin tarvitse erikseen vaivata tuttuja lähempänä Imatraa asuvia laivamiehiä, jotta he irroittaisivat latausjakson päätteeksi laturit sähköverkosta.

Saunan lattialle, pohjakaivon päälle virittelin viime vuosien tapaan matoista ja pyyhkeistä hiukan  lisäeristettä. Sitä en osaa sanoa, että auttaako tuo mitään, mutta yritetty ainakin on.

Niskalammin laivat Nils, Tähti, Laimi, Sissi, Wilh Schauman ja Lypsyniemi, kaikki etuliitteellä m/s!